Uimahypyt

YLEISTÄ:

Uimahypyt on esteettinen arvostelulaji, jossa hypätään yksin tai pareittain. Tavoitteena on saada hyppy veteen mahdollisimman suorassa linjassa, vartalo tiukkana sekä niin pienillä roiskeilla kuin mahdollista. Veteenmenon lisäksi huomiota kiinnitetään hypyn lentorataan ja pyörimisnopeuteen sekä vartalon asentoon ilmalennon aikana.

Varsinaiset kilpailuhypyt tehdään veteen pää edellä, mutta nuoremmilla hyppääjillä osa kilpailusuorituksista on vielä jalat edellä veteen tulevia.

Uimahyppääjältä vaaditaan räjähtävää voimaa ja nopeutta sekä avaruudellista hahmotuskykyä. Kuivaharjoittelu on olennainen osa uimahyppyjä ja sitä tarvitaan voimaominaisuuksien, akrobatian, notkeuden ja hyppyjen imitointien kehittämiseksi.


TELINEET:

Uimahyppyjä suoritetaan kilpailuissa yhden ja kolmen metrin ponnahduslaudoilta sekä kerroksilta, joiden korkeudet ovat 5, 7,5 ja 10 metriä. Kerroksilla nuorten kilpailuissa hyppyjä suoritetaan myös 5 ja 7,5 metrin telineiltä, mutta Olympialaisissa ja aikuisten maailmanmestaruuskilpailuissa kaikki kerroshypyt on suoritettava 10 metristä.


SUORITUSTAVAT:

 Suoritustapoja uimahypyssä on neljä, ja niitä merkataan seuraavilla kirjaimilla:

A = suorinvartaloin

B = taittaen

C = kerien

D = suoritustapa vapaa


SUUNNAT:

Suuntia, joihin uimahyppyjä suoritetaan, on kuusi:   

  • eteenpäin (100)
  • taaksepäin (200)
  • ulospäin (300)
  • sisäänpäin (400)
  • kierre (500)
  • käsiltä (600)

Eteenpäin lähtevissä hypyissä kasvot ovat alussa veteen päin ja pyörintä tapahtuu eteenpäin.

Taaksepäin lähtevissä hypyissä selkä on altaan suuntaan ja pyörintä tapahtuu taaksepäin.

Ulospäin lähtevissä hypyissä lähtösuunta on eteenpäin, mutta pyörintä tapahtuu taaksepäin.

Sisäänpäin lähtevissä hypyissä alkuasento on selkä altaaseen päin, mutta pyörintä tapahtuu kuitenkin eteenpäin.

Kierrehyppy sisältää nimensä mukaan vähintään puoli kierrettä. Kierteen voi tehdä kaikkiin hyppysuuntiin.

Käsiltä lähteviä hyppyjä suoritetaan vain kerroksilta, ja ne lähtevät nimensä mukaan käsilläseisonnasta. Näytettyään vakaan käsilläseisonnan hyppääjä voi lähteä suorittamaan hyppyä joko eteenpäin, taaksepäin, ulospäin tai kierteeseen.


YKSILÖ- JA PARIHYPYT:

Uimahypyt on pääasiassa yksilölaji, ja monelle hyppääjälle yksilökilpailut ovat päätavoitteena. Lisäksi hyppyjä voidaan kuitenkin suorittaa myös pareittain, ja tätä kutsutaan syncroksi.

Syncrohypyissä molemmat hyppääjät suorittavat saman hypyn, ja tavoitteena on tehdä hypyt mahdollisimman samaan aikaan ja mahdollisimman samalla tavalla. Tuomarit arvostelevat syncrokilpailuissa molempien hyppääjien yksilösuoritusten lisäksi hyppyjen samanaikaisuuden sekä samankaltaisuuden. Mitä paremmin hyppääjät suorittavat hyppynsä yhtä aikaa, sitä paremmat syncropisteet ovat tiedossa.


NUMEROT:

Uimahypyistä käytetään eräänlaisia numerokoodeja. Ne ovat koko maailmassa samat ja kertovat, mitä hyppyä hyppääjä on suorittamassa ja millä suoritustavalla.

Numeroita jokaisessa koodissa on vähintään kolme, kierrehypyissä neljä. Ylempänä olevassa ”suunnat”-osiossa jokaisen suunnan perässä on numero. Numerokoodi alkaa aina tällä numerolla, ja se kertoo, mihin suuntaan hyppyä ollaan suorittamassa.

Seuraava numero on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina nolla, jonka jälkeen tuleva numero kertoo puolikkaiden volttien määrän. Numero 1 tarkoittaa siis puolikasta volttia. Jos viimeinen numero on parillinen, on kyseessä tasavoltti.

Numerokoodin perässä on kirjain, joka kuvaa hypyn suoritustapaa (ks. ylempänä olevat suoritustapakirjaimet).