KEVÄTKILPAILUN TUULIA

28.4.2014

Kevätkilpailun tuulia

Lämmin aurinko paistoi Mäkelänrinteen uimahallin ikkunoista sisään lauantaina 26.4. Kehitys- ja

esikilparyhmien kevätkilpailupäivä alkoi kuivaharjoittelulla samaan aikaan, kun lasten vanhemmat

osallistuivat kilpailujärjestelyjen koulutukseen. Kouluttajina toimivat kokeneemmat Tiiravanhemmat

Sari Slöör ja Tuomas Hirsi, jotka ovat mukana vanhempainringin kilpailujärjestelyistä

vastaavassa ryhmässä. Kuulutuksesta vastasi kymmenen vuotta seuran toiminnassa mukana ollut ja

muun muassa nuorten EM-kilpailut kuuluttanut Niina Turunen, vaikka oma lapsi on ohittanut

kevätkilpailuiän jo kauan aikaa sitten.

 

Kevätkilpailu on Tiirojen sisäinen kilpailu, jossa 7-9 -vuotiaat hyppääjänalut pääsevät testaamaan

kykyjään kilpakentillä. Tasoilla 1-4 suoritetaan vaativuudeltaan erilaisia hyppyjä, ja lapsen

kilpailutaso määrittyy iän lisäksi taitojen ja harjoittelumäärän perusteella. Uimahypyt on teknisesti

ja fyysisesti vaativa urheilulaji, ja kilpapuolella perusteita hiotaan huolellisesti ennen vaikeampiin

hyppyihin siirtymistä. Siksi kilpailusarjaan kuuluvat alkuvaiheessa vain jalat edellä hypyt ja pää

edellä veteenmeno.

 

Kilpailuhypyt vaikeutuvat tasaisesti siirryttäessä tasolta 1 tasolle 4.Viimeisellä tasolla suoritetaan jo

kolme varsinaista uimahyppyä, jollaisia ovat eteen-, sisään-, taakse- ja ulospäin pyörivät hypyt sekä

kierrehypyt. Haastavimpana hyppysuuntana pidetään yleensä ulospäin suuntaa, jossa hyppääjä

ponnistaa eteenpäin, mutta hyppy pyöriikin taaksepäin. Ulospäin pyöriviä hyppyjä ei nähty vielä

tasolla 4, mutta muutamalla esikilparyhmäläisellä oli repertuaarissa jo eteenpäin puolitoista volttia

kerien sekä yhdellä taaksepäin hyppy puolella kierteellä. Kierrehypyt ovat erittäin vaativia hyppyjä,

ja pelkästään niiden volttitekniikan oppiminen vie useita vuosia.

 

Kevätkilpailun tuomareina toimivat Tiirojen valmentajat. He arvioivat hyppyjen suoritustekniikkaa

eli esimerkiksi korkeutta, lentorataa, perustiukkuutta ja veteenmenolinjaa. Lasten arviointi on

haastavaa, koska teknisiä puutteita on paljon eri osa-alueilla. Toisaalta kehityspotentiaalista ja

siisteydestä tulee palkita, ja esimerkiksi korkeasta hypystä voi saada paljon pisteitä, vaikka se

päätyisi veteen hieman yli tai ali. Tulevan kilpahyppääjän potentiaali näkyy nimenomaan korkeassa

ja rohkeassa ponnistuksessa, joka on edellytys vaikeampien hyppyjen tekemiselle tulevaisuudessa.

 

Kilpauimahyppääjäksi haluavalta vaaditaan rautaista luonnetta: pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä,

ahkeruutta ja epäonnistumisen sietokykyä. Parasta lasten kilpaurheilussa on onnistumisen ja itsensä

voittamisen ilo, joka kantautuu hallin ovista satojen metrien päähän. Kuitenkin myös

epäonnistumiset kuuluvat urheiluun siinä missä elämään muutenkin, ja ovat oppimisprosessissa

yhtä tärkeitä kuin voittaminen. Voittoon tarvitaan lahjakkuuden ja kovan harjoittelun lisäksi aina

myös ripaus tuuria, eikä mitalisijoista lasten kilpailussa tule tehdä liian pitkälle meneviä

johtopäätöksiä. Toki jokainen mitali ja onnistunut kilpailu on sellainen motivaation lähde, joka

kantaa lasta urheiluharrastuksessa eteenpäin ja lisää itseluottamusta ja menestymisen halua.

Kiitos kaikille osallistujille ja tsemppiä loppukevään ja kesän harjoitteluun! Seuraava kilpailu on

seuran merkkikilpailu perjantaina 16.5.